perjantai 1. heinäkuuta 2016

Surun aika



valkoiset ruusut


Koskaan ei tiedä, 
onko aikaa paljon vai vähän. 
Yhtäkkiä vain huomaa, 
se päättyi tähän. 
Kun sammui sydän läheisen, 
on aika surun hiljaisen.

***

Muistan lapsuuden lämpimät kesät,
ne juhannusjuhlat ikimuistoiset.
Muistan hymysi vallattoman
ja otsallasi hiuspyörteen
ilkikurisen.

 Lepää rauhassa serkkuni,
Betsy 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti